Vaimo huusi miehelleen:
– Senkin apina!
– Senkin apina!
Mies vilkaisi kenkäkaappiin ja vastasi:
– Itse olet tuhatjalkainen.
Markku oli kuullut tarinan, jonka mukaan valkoisen leivän syönti paransi potenssia.
Niinpä hän juoksi läheiseen kauppaan ja pyysi 50 eurolla ranskanleipää.
Myyjä ihmetteli: ”50 eurolla ranskanleipää? Sehän muuttuu ihan kivikovaksi ennen
kuin ehditte syödä puoliakaan.”
Markku innostui: ”No sitten pannaan varmuudeksi koko satasella…”
Niinpä hän juoksi läheiseen kauppaan ja pyysi 50 eurolla ranskanleipää.
Myyjä ihmetteli: ”50 eurolla ranskanleipää? Sehän muuttuu ihan kivikovaksi ennen
kuin ehditte syödä puoliakaan.”
Markku innostui: ”No sitten pannaan varmuudeksi koko satasella…”
Vaari Petteri-poika pelasivat jalkapalloa.
Vaari hävisi.
Häntä etsitään yhä.
Nimimerkki: Risto-Juhani
Vaari hävisi.
Häntä etsitään yhä.
Nimimerkki: Risto-Juhani
Frederik änkesi ravintolaan Tony Halmeen ja
Matti Nykäsen kanssa ja tilasi pihvin.
Entä vihannekset? kysyi tarjoilija.
Ne ottaa saman, ilmoitti Frederik.
Matti Nykäsen kanssa ja tilasi pihvin.
Entä vihannekset? kysyi tarjoilija.
Ne ottaa saman, ilmoitti Frederik.
Millaisissa aalloissa voi uida tosi pienillä uimarannoilla?
– Mikroaalloissa!
Nimimerkki: Risto-Juhani
– Mikroaalloissa!
Nimimerkki: Risto-Juhani
Olen varmaankin museossa, koska olet oikea taideteos.
Ryhmä amerikkalaisia moottoripyöräilijöitä oli ajamassa Key Westiin, kun he näkivät tytön
aikomassa hypätä alas Cow Key Channel -sillalta, joten he pysähtyivät.
Jengin johtaja nousi pyörältään ja ihmetteli: ”Mitä olet oikein tekemässä?”
”Aion tehdä itsemurhan”, tyttö sanoi.
Johtaja ei halunnut vaikuttaa tunteettomalta mutta ei myöskään
hukata arvokasta mahdollisuutta. Hän kysyi toiveikkaana:
”No, ennen kuin hyppäät, etkö antaisi minulle suudelman?”
Joten tyttö teki niin; se oli pitkä, syvä ja viipyvä suudelma. Kun hän lopetti, johtaja äimisteli:
”Vau! Tuo oli paras suudelma, jonka olen koskaan saanut. Olet haaskaamassa arvokasta lahjakkuutta.
Miksi sinä, niin upea, nuori ja rakkaudenhimoinen söpöläinen, edes harkitset itsemurhaa?”
”Vanhempani eivät pidä minusta, kun pukeudun kuin tyttö.”
Viranomaisten mukaan hänet saatettiin työntää alas.
aikomassa hypätä alas Cow Key Channel -sillalta, joten he pysähtyivät.
Jengin johtaja nousi pyörältään ja ihmetteli: ”Mitä olet oikein tekemässä?”
”Aion tehdä itsemurhan”, tyttö sanoi.
Johtaja ei halunnut vaikuttaa tunteettomalta mutta ei myöskään
hukata arvokasta mahdollisuutta. Hän kysyi toiveikkaana:
”No, ennen kuin hyppäät, etkö antaisi minulle suudelman?”
Joten tyttö teki niin; se oli pitkä, syvä ja viipyvä suudelma. Kun hän lopetti, johtaja äimisteli:
”Vau! Tuo oli paras suudelma, jonka olen koskaan saanut. Olet haaskaamassa arvokasta lahjakkuutta.
Miksi sinä, niin upea, nuori ja rakkaudenhimoinen söpöläinen, edes harkitset itsemurhaa?”
”Vanhempani eivät pidä minusta, kun pukeudun kuin tyttö.”
Viranomaisten mukaan hänet saatettiin työntää alas.
Olipa kerran eräässä Suomalaisessa kaupungissa eräs kapakka jonka
omisti eräs miehenkilö joka toimi myös paikan ainoana kyypparina.
Sattuipa eräänä päivänä kävelemään ankka ovesta sisään. Baarimikko
katsoi silmät pyöreinä kun ankka käveli tiskille ja sanoi:
– Saisinko yhden oluen.
Baarimikko on aivan äimänä. Hetken perästä saa kangerrettua:
– Mutta…ta…ta…ta… sähän oot ankka!
Ankka vilkaisee nokkavasti ja vastaa:
– Joo, ei sulla oo näössä vikaa mutta saisinko yhden oluen?
– Sä..sä..sä osaat puhuakin!
– Joo, ei sulla oo kuulossakaan mitään vikaa mutta saisinko oluen?
Baarimikko takeltelee aikansa mutta antaa kuitenkin oluen ja katsoo täysin pyörällä päästään kuinka ankka ottaa oluen, menee pöytään istumaan, juo sen rauhassa ja lähtee pois.
Seuraavana päivänä baarimikon huolehtiessa aivan omista asioistaan ankka kävelee taas sisään ja tilaa oluen. Baarimikko selviää tällä kertaa vähemmällä kangertelulla ja antaa oluen ja katsoo kuinka ankka juo taas oluensa rauhassa ja poistuu. Sama toistuu seuraavana päivänä ja sitä seuraavana. Koko viikon ankka käy joka päivä suunnilleen samaan aikaan päivästä juomassa samassa kuppilassa yhden oluen ja lopulta baarimikko ei voi enää hillitä uteliaisuuttaan vaan menee ankan luo ja kysyy:
– Nyt viikon jälkeen on pakko kysyä että minkä ihmeen takia baarissani käy joka päivä suunnilleen samaan aikaan ankka juomassa olutta?
Ankka nokkaisee ulko-ovelle päin ja sanoo:
– Mä oon tossa kadun toisella puolella raksalla duunissa muurarina. Tapana ollu aina ruokatunnilla käydä vetämässä yks bisse jos herra kyypparille sopii…
– Asia harvinaisen selvä, sanoo baarimikko ja poistuu askareidensa parrin.
Sattuupa sitten eräänä päivänä sirkus kaupunkiin ja sattumalta sirkuksen tirehtööri pamahtaa ankan kantakuppilaan. Baarimikolla välähtää tirehtöörin nähdessään ja meneekin heti kauppoja hieromaan:
– Kuuleppa! Mulla ois sulle yks tosi hyvä juttu tiedossa.
Tirehtööri vilkaisee kerran ja ehtii jo manata päässään kaikki idiootit jotka yrittävät spray-maalilla maalattuja lemmikkieläimiään sirkukseen, mutta pyytää kuitenkin baarimikkoa kertomaan asiansa.
– Täällä käy joka päivä puhuva ankka juomassa olutta!
Epäilyksen siemen alkoi itää tirehtöörin päässä, mutta päätti kuitenkin pelata kortit varmasti:
– Jos sinulla tosiaan on puhuva ankka niin lähetä ihmeessä minun puheilleni. Hommia löytyy varmasti.
Seuraavana päivänä baarimikko odottaa hirveissä tätinöissä koska ankka tulee taas päivittäiselle kaljalleen. Kynnet on pureskeltu jo kyynärpäitä myöten kun kellon viisarit suostuvat viimein yhteistyöhön ja asettuvat ruokatunnin kohdalle. Ankka saapuu ajallaan, tilaa oluen ja asettuu pöytään juomaan juomaansa. Baarimikko on tällä kertaa mahdollisimman lipevä ja hyväkäytöksinen. Ankan ehdittyä hetken rauhoittua, baarimikko menee pyyhkimään ankan pöytää naama loistaen kuin Naantalin aurinko. Aivan kuin ohimenne baarimikko sitten kysyy ankalta kiinnostaako sitä ylimääräiset työt. Ankka vilkaisee baarimikkoa epäilevästi mutta vastaa kuitenkin:
– Kyllä mulle aina lisäfyrkka kelpaa. Mikä on homman nimi?
– No kaupunkiin kun on nyt saapunut sirkus niin luulen että niillä olis sulle hommia.
– Ahaa. Pitänee soitell… eiku hetkinen!
– Niin mitä?
– Siis sirkus vai?
– Just niin.
– Semmonen niinku teltta?
– Taitaa nillä semmonen olla, joo-o…
– Niinku sillee pari tukikeppiä ja niiden päällä kangas?
– Niin yleensä…
– Mihin hittoon ne tarttee muuraria?
omisti eräs miehenkilö joka toimi myös paikan ainoana kyypparina.
Sattuipa eräänä päivänä kävelemään ankka ovesta sisään. Baarimikko
katsoi silmät pyöreinä kun ankka käveli tiskille ja sanoi:
– Saisinko yhden oluen.
Baarimikko on aivan äimänä. Hetken perästä saa kangerrettua:
– Mutta…ta…ta…ta… sähän oot ankka!
Ankka vilkaisee nokkavasti ja vastaa:
– Joo, ei sulla oo näössä vikaa mutta saisinko yhden oluen?
– Sä..sä..sä osaat puhuakin!
– Joo, ei sulla oo kuulossakaan mitään vikaa mutta saisinko oluen?
Baarimikko takeltelee aikansa mutta antaa kuitenkin oluen ja katsoo täysin pyörällä päästään kuinka ankka ottaa oluen, menee pöytään istumaan, juo sen rauhassa ja lähtee pois.
Seuraavana päivänä baarimikon huolehtiessa aivan omista asioistaan ankka kävelee taas sisään ja tilaa oluen. Baarimikko selviää tällä kertaa vähemmällä kangertelulla ja antaa oluen ja katsoo kuinka ankka juo taas oluensa rauhassa ja poistuu. Sama toistuu seuraavana päivänä ja sitä seuraavana. Koko viikon ankka käy joka päivä suunnilleen samaan aikaan päivästä juomassa samassa kuppilassa yhden oluen ja lopulta baarimikko ei voi enää hillitä uteliaisuuttaan vaan menee ankan luo ja kysyy:
– Nyt viikon jälkeen on pakko kysyä että minkä ihmeen takia baarissani käy joka päivä suunnilleen samaan aikaan ankka juomassa olutta?
Ankka nokkaisee ulko-ovelle päin ja sanoo:
– Mä oon tossa kadun toisella puolella raksalla duunissa muurarina. Tapana ollu aina ruokatunnilla käydä vetämässä yks bisse jos herra kyypparille sopii…
– Asia harvinaisen selvä, sanoo baarimikko ja poistuu askareidensa parrin.
Sattuupa sitten eräänä päivänä sirkus kaupunkiin ja sattumalta sirkuksen tirehtööri pamahtaa ankan kantakuppilaan. Baarimikolla välähtää tirehtöörin nähdessään ja meneekin heti kauppoja hieromaan:
– Kuuleppa! Mulla ois sulle yks tosi hyvä juttu tiedossa.
Tirehtööri vilkaisee kerran ja ehtii jo manata päässään kaikki idiootit jotka yrittävät spray-maalilla maalattuja lemmikkieläimiään sirkukseen, mutta pyytää kuitenkin baarimikkoa kertomaan asiansa.
– Täällä käy joka päivä puhuva ankka juomassa olutta!
Epäilyksen siemen alkoi itää tirehtöörin päässä, mutta päätti kuitenkin pelata kortit varmasti:
– Jos sinulla tosiaan on puhuva ankka niin lähetä ihmeessä minun puheilleni. Hommia löytyy varmasti.
Seuraavana päivänä baarimikko odottaa hirveissä tätinöissä koska ankka tulee taas päivittäiselle kaljalleen. Kynnet on pureskeltu jo kyynärpäitä myöten kun kellon viisarit suostuvat viimein yhteistyöhön ja asettuvat ruokatunnin kohdalle. Ankka saapuu ajallaan, tilaa oluen ja asettuu pöytään juomaan juomaansa. Baarimikko on tällä kertaa mahdollisimman lipevä ja hyväkäytöksinen. Ankan ehdittyä hetken rauhoittua, baarimikko menee pyyhkimään ankan pöytää naama loistaen kuin Naantalin aurinko. Aivan kuin ohimenne baarimikko sitten kysyy ankalta kiinnostaako sitä ylimääräiset työt. Ankka vilkaisee baarimikkoa epäilevästi mutta vastaa kuitenkin:
– Kyllä mulle aina lisäfyrkka kelpaa. Mikä on homman nimi?
– No kaupunkiin kun on nyt saapunut sirkus niin luulen että niillä olis sulle hommia.
– Ahaa. Pitänee soitell… eiku hetkinen!
– Niin mitä?
– Siis sirkus vai?
– Just niin.
– Semmonen niinku teltta?
– Taitaa nillä semmonen olla, joo-o…
– Niinku sillee pari tukikeppiä ja niiden päällä kangas?
– Niin yleensä…
– Mihin hittoon ne tarttee muuraria?
Miksi banaaninkuoret olivat rannalla?
-Banaani oli uimassa.
-Banaani oli uimassa.
Kauppatorilla minkkiturkkirouva Eirasta tuli kalatiskille ja kysyi:
”Ovatko nuo ahvenet vanhoja”?
Kalakauppias vastasi:
”Nuo isot ahvenet ovat vanhempia kuin nuo pienet.”
”Ovatko nuo ahvenet vanhoja”?
Kalakauppias vastasi:
”Nuo isot ahvenet ovat vanhempia kuin nuo pienet.”