Mies käveli polkua pitkin ja näki ojassa vanhan öljylampun. Taikauskoinen kun oli, niin hän hieroi hieman lamppua ja kuinkas ollakkaan, henkihän se sieltä tuli ja antoi miehelle vain yhden toiveen. Mies oli jo kauan harmitellut Karjalan aluetta, jonka Venäjä oli vienyt Suomelta. Hänpä toivoi, että Karjala palautetaan takaisin Suomelle ja näytti karttaa hengelle. Henki sanoi, että vaikka hän hyvä onkin, niin hän ei pysty maantieteellisiin juttuihin vaikuttamaan ollenkaan, koska ne ovat mahdottomia jopa hengille. Niinpä hän pyysi miestä toivomaan jotain muuta. Mies mietti vähän aikaa ja sanoi: ”Perus porilainen kun olen, niin olen aina halunnut Porin Ässien voittavan jääkiekon Suomen mestaruuden!” Henki meni hiljaiseksi ja sanoi: ”Annapas sitä karttaa nyt vielä tänne!”
Ei ole olemassa evoluutioteoriaa. Chuck Norris päättää kuka saa elää ja kuka ei.
Baarissa vakituiseen istuva mies oli jo kauan haaveillut osakkuudesta kantapaikkaansa, ja asiaa omistajalta usein iltaa istuessaan tiedustellutkin. Eräänä iltana taas kerran mies istui kuppilassa tuopin pohjaa tuijottamassa ja kyseli omistajalta,
että miten hän voisi päästä osakkaaksi bisnekseen. Paikan omistaja mietti hetken aikaa ja totesi:
– Jos juot tuopillisen talon pontikkaa yhdellä huikalla, tapat sen jälkeen karhun paljain käsin ja lopuksi vielä panet tämän paikan ruminta h*oraa, niin pääset osingoille.
Mies tietysti suostui oitis, ja takahuoneesta tuotiinkin puoli litraa talon omaa kellarissa keiteltyä pontikkaa miehen eteen. Empimättä mies tarttui lasiin kumoten sen yhdellä kädenliikkeellä ja laski lopuksi lasin hiukan irvistellen.
Seuraavaksi mies lähti hoippuman ulos ovesta karhua etsimään ja huikkasi mennessään paikanpitäjälle, että pitää puljun auki siihen asti että hän tulee takaisin ja pitää sen h*oran valmiina. Paikan omistaja odotti monta tuntia miestä takaisin, ja alkoi hiukan huolestua.
Kolmen jälkeen ovi aukesi ja mies horjui sisään yltäpäältä veren ja raatelujälkien peitossa. Mies istui uupuneena, mutta täynnä tarmoa tiskille hetkeksi huilaamaan ja kysyi:
– Missä se h*ora on, joka piti tappaa
että miten hän voisi päästä osakkaaksi bisnekseen. Paikan omistaja mietti hetken aikaa ja totesi:
– Jos juot tuopillisen talon pontikkaa yhdellä huikalla, tapat sen jälkeen karhun paljain käsin ja lopuksi vielä panet tämän paikan ruminta h*oraa, niin pääset osingoille.
Mies tietysti suostui oitis, ja takahuoneesta tuotiinkin puoli litraa talon omaa kellarissa keiteltyä pontikkaa miehen eteen. Empimättä mies tarttui lasiin kumoten sen yhdellä kädenliikkeellä ja laski lopuksi lasin hiukan irvistellen.
Seuraavaksi mies lähti hoippuman ulos ovesta karhua etsimään ja huikkasi mennessään paikanpitäjälle, että pitää puljun auki siihen asti että hän tulee takaisin ja pitää sen h*oran valmiina. Paikan omistaja odotti monta tuntia miestä takaisin, ja alkoi hiukan huolestua.
Kolmen jälkeen ovi aukesi ja mies horjui sisään yltäpäältä veren ja raatelujälkien peitossa. Mies istui uupuneena, mutta täynnä tarmoa tiskille hetkeksi huilaamaan ja kysyi:
– Missä se h*ora on, joka piti tappaa
Mikä eläin voittaa aina pokeripelissä?
– Bluffalo
Lähde: onlinekasinorank.net/uutiset/kaikkien-aikojen-hauskimmat-kasinovitsit-ja-sanat/
– Bluffalo
Lähde: onlinekasinorank.net/uutiset/kaikkien-aikojen-hauskimmat-kasinovitsit-ja-sanat/
Miksi oppilas toi avaruuspuvun liikuntatunnille?
– Koska opettaja oli sanonut, että liikuntatunti on kerran kuussa.
Nimimerkki: Niilo
– Koska opettaja oli sanonut, että liikuntatunti on kerran kuussa.
Nimimerkki: Niilo
Mitä suomalainen sanoi kiinalaiselle?
– Ei tietenkään mitään, hän ei osannut Kiinaa
Nimimerkki: Joel
– Ei tietenkään mitään, hän ei osannut Kiinaa
Nimimerkki: Joel
Keski-ikäinen pariskunta Lapista kaipasi etelän lämpöön. Niinpä he päättivät matkustaa Mallorcalle vieläpä samaan hotelliin jossa olivat viettäneet hääyönsä 20 vuotta sitten. Miehellä oli vapaata, joten hän matkusti päivää aikaisemmin. Saavuttuaan perille hän huomasi, että hotellihuoneessa oli tietokone ja hän päätti lähettää vaimolleen sähköpostiviestin. Yksi kirjain sähköpostiosoitteessa meni kuitenkin väärin ja posti päätyi papin leskelle, joka juuri tullut miehensä hautajaisista kotiin ja halusi läpikäydä saapuneen postin sisältävät surunvalittelut sukulaisilta ja ystäviltä.
Lesken poika löysi hänet pyörtyneenä tietokoneen ääreltä ja luki näytöltä: Rakkaalle vaimolleni. Olen juuri saapunut perille. Tiedän, että yllätyt kuullessasi minusta. Niillä on tietokoneet täällä nykyään ja sähköpostia saa lähettää läheisillle ja tutuille. Olen juuri kirjautunut sisään. Kaikki on valmista sinun huomista saapumistasi varten. Odotan innolla tapaamistasi. Toivottavasti pääset tänne yhtä vaivattomasti kuin minä.
P.S. Täällä on todella kuuma.
Lesken poika löysi hänet pyörtyneenä tietokoneen ääreltä ja luki näytöltä: Rakkaalle vaimolleni. Olen juuri saapunut perille. Tiedän, että yllätyt kuullessasi minusta. Niillä on tietokoneet täällä nykyään ja sähköpostia saa lähettää läheisillle ja tutuille. Olen juuri kirjautunut sisään. Kaikki on valmista sinun huomista saapumistasi varten. Odotan innolla tapaamistasi. Toivottavasti pääset tänne yhtä vaivattomasti kuin minä.
P.S. Täällä on todella kuuma.
Muut epäonnistuivat Idols tuomareiden edessä, Tapani Kansan
Tapahtui Kuopiolaisessa hampurilaisravintolassa…
– Ja mitäs teille?
– Mitteepä tässä, kiitos vuan kysymästä.
– Tarkoitan siis, mitä te syötte?
– Purkkoo, tästä on kyllä jo maku männy.
– Mutta mitä te tilaatte nyt?
– Savon Sanomii ja Aku Ankkoo, mutta nyt ottasin hampurilaesen.
– Selvä. Ja minkähän hampurilaisen?
– No eikös se ou se systteemi, jossa on pihivi ja kaks kuorta.
Pitäishän se teijän tiällä tiettee.
– Syötkö täällä?
– Sillon tällön harvakseltaan.
– Öh… siis syötkö täällä nyt tällä hetkellä?
– Purkkoo vuan eilleen, mutta maku, se on kyllä jo männy.
– Puhun tilaamastasi hampurilaisesta. Tuleeko se mukaan?
– Kah, jos se vuan tahtoo.
– Siis otatko mukaan?
– Tule vuan jos halluut.
– Selkeä kysymys: syötkö tilaamasi ruoan täällä?
– Onko siellä tilloo? Uattelin kyllä että tuolla pöyvässä…
– Hyvä on. Saako laittaa kaikki mausteet?
– Jos ne vuan mahtuu, vähä kyllä eppäilen.
– Eli: kaikkia mausteita vai ei kaikkia mausteita?
– Joo… mutta kanelin suap jättee poikkeen.
– Eipä sitä kyllä yleensä… no, kaikkia muita saa siis panna?
– No sehä olj muute aeka suora ja hävytön kysymys, hävetkkee nyt vähäsen.
– Voi helv**** teidän kanssa!!
– Vai niin, jotta tällasta palvelluu. Taijanpa sitte jättee tilloomata ja hakkee torilta muikkukukon……..
– Ja mitäs teille?
– Mitteepä tässä, kiitos vuan kysymästä.
– Tarkoitan siis, mitä te syötte?
– Purkkoo, tästä on kyllä jo maku männy.
– Mutta mitä te tilaatte nyt?
– Savon Sanomii ja Aku Ankkoo, mutta nyt ottasin hampurilaesen.
– Selvä. Ja minkähän hampurilaisen?
– No eikös se ou se systteemi, jossa on pihivi ja kaks kuorta.
Pitäishän se teijän tiällä tiettee.
– Syötkö täällä?
– Sillon tällön harvakseltaan.
– Öh… siis syötkö täällä nyt tällä hetkellä?
– Purkkoo vuan eilleen, mutta maku, se on kyllä jo männy.
– Puhun tilaamastasi hampurilaisesta. Tuleeko se mukaan?
– Kah, jos se vuan tahtoo.
– Siis otatko mukaan?
– Tule vuan jos halluut.
– Selkeä kysymys: syötkö tilaamasi ruoan täällä?
– Onko siellä tilloo? Uattelin kyllä että tuolla pöyvässä…
– Hyvä on. Saako laittaa kaikki mausteet?
– Jos ne vuan mahtuu, vähä kyllä eppäilen.
– Eli: kaikkia mausteita vai ei kaikkia mausteita?
– Joo… mutta kanelin suap jättee poikkeen.
– Eipä sitä kyllä yleensä… no, kaikkia muita saa siis panna?
– No sehä olj muute aeka suora ja hävytön kysymys, hävetkkee nyt vähäsen.
– Voi helv**** teidän kanssa!!
– Vai niin, jotta tällasta palvelluu. Taijanpa sitte jättee tilloomata ja hakkee torilta muikkukukon……..