Kun Mari meni naimisiin, hän muutti miehineen äitinsä luo. Kaikki sujui hyvin pari kuukautta, mutta sitten Mari tuli itkien äitinsä luo. – En jaksa enää! Muutan pois. Se mies on seksihullu…
Marin äiti meni puhumaan miehelle, oli poissa melko kauan ja palasi vaatteet riekaleina, tukka hapsottaen. – Niin, Mari. Tee niin kuin tahdot. Mutta yhden asian sanon sinulle. Se nuori mies jää!
Mies käveli polkua pitkin ja näki ojassa vanhan öljylampun. Taikauskoinen kun oli, niin hän hieroi hieman lamppua ja kuinkas ollakkaan, henkihän se sieltä tuli ja antoi miehelle vain yhden toiveen. Mies oli jo kauan harmitellut Karjalan aluetta, jonka Venäjä oli vienyt Suomelta. Hänpä toivoi, että Karjala palautetaan takaisin Suomelle ja näytti karttaa hengelle. Henki sanoi, että vaikka hän hyvä onkin, niin hän ei pysty maantieteellisiin juttuihin vaikuttamaan ollenkaan, koska ne ovat mahdottomia jopa hengille. Niinpä hän pyysi miestä toivomaan jotain muuta. Mies mietti vähän aikaa ja sanoi: ”Perus porilainen kun olen, niin olen aina halunnut Porin Ässien voittavan jääkiekon Suomen mestaruuden!” Henki meni hiljaiseksi ja sanoi: ”Annapas sitä karttaa nyt vielä tänne!”