Presidentti Urho Kekkonen teki usein maakuntamatkoja. Erään kerran erääseen maalaistaloon oli saatu presidentti vieraaksi. Emäntä oli kattanut kauniisti, pannut parasta mahdollista pöytään. Kekkosen kaataessa maitoa kahviinsa läikähti kannusta pisara maitoa pöytäliinalle. Presidentti ryhtyi kömpelyyttään pahoittelemaan ja emäntä vakuutteli asian mitättömyyttä pöytäliinaa pyyhkiessään. Isännän vuorostaan kaataessa maitokannu lipesi kädestä ja putosi sisältöineen lattialle haljeten moneksi kappaleeksi. ”Toinen tohelo!”, tiuskaisi emäntä selvästi tuskastuneena.
Parin viikon kuluttua presidentin vierailusta saapui taloon paketti. Runsaiden pakkauspapereiden keskeltä löytyi uusi maitokannu sekä kortti tekstillä: ”Siltä ensimmäiseltä tohelolta. Terveisin UKK.”
Kaksi miestä tuomittiin vankilaan. Toinen sai kolmenkymmenen vuoden tuomion, toinen vielä viisi vuotta enemmän. Vankilassa heidät työnnettiin samaan selliin ja sänkypaikat sai itse valita.
Pitemmän tuomion saanut sanoi kaimalleen: ”Ota sinä tuo ovenpuoleinen peti, kun kerran lähdet ensimmäisenä ulos.”
Paikallisella joella oli kerran kalastajilla huono päivä. Kukaan ei saanut mitään, paitsi muuan mies, joka veti joesta lohen toisensa perään. Muut tulivat lopulta kateellisina kysymään: – Mitä syöttiä sinä oikein käytät?
Menestyksekäs kalamies näytti vaivautuneelta, kun hän selitti: – Tuota noin… Minä olen nähkääs ammatiltani lääkäri ja olen huomannut, että nielurisat ovat syöttinä mitä parhaat.
Seuraavana päivänä kaikilla oli taas yhtä huono kalaonni. Ainoa joka veti lohia yhtenään, oli uusi kalamies, joka oli tullut etelään matkustaneen lääkärin tilalle. Jälleen muut menivät kysymään, mitä menestyksekäs kalastaja käytti syöttinä. Hieman hämillään tämä vastasi: – Umpisuolen pätkiä. Katsokaas, kun minä olen lääkäri ja olen huomannut, että umpisuolenpätkät ovat mainioita syöttejä.
Kolmantena päivänä ainoa, joka sai kalaa, oli uusi mies, joka uisteli joella. Kun hän vene lohien painosta uppoamaisillaan souti rantaan, olivat muut kalamiehet vastassa. Yksi heistä totesi: – Te varmaan olette lääkäri? – Ei. Olen Turun juutalaisseurakunnan rabbi. Kuinka niin?
Kaksi juutalaista Odessasta tapaa. Toinen kysyy toiselta: – Mikä on tilanne? Mitä ihmiset sanovat? – Mitäkö he sanovat? He sanovat, että sota on käynnissä. – Mikä sota? – Venäjä taistelee Natoa vastaan. – Oletko tosissasi? – Kyllä! Venäjä taistelee Natoa vastaan. – Miten se sujuu? – Miten niin sujuu? 70 000 venäläistä sotilasta on kuollut. Ohjusvarasto on melkein lopussa. Paljon kalustoa on tuhoutunut. Niin se sujuu. – Entä Nato? – Nato ei ole edes saapunut vielä.