Paikallisella joella oli kerran kalastajilla huono päivä. Kukaan ei saanut mitään, paitsi muuan mies, joka veti joesta lohen toisensa perään. Muut tulivat lopulta kateellisina kysymään: – Mitä syöttiä sinä oikein käytät?
Menestyksekäs kalamies näytti vaivautuneelta, kun hän selitti: – Tuota noin… Minä olen nähkääs ammatiltani lääkäri ja olen huomannut, että nielurisat ovat syöttinä mitä parhaat.
Seuraavana päivänä kaikilla oli taas yhtä huono kalaonni. Ainoa joka veti lohia yhtenään, oli uusi kalamies, joka oli tullut etelään matkustaneen lääkärin tilalle. Jälleen muut menivät kysymään, mitä menestyksekäs kalastaja käytti syöttinä. Hieman hämillään tämä vastasi: – Umpisuolen pätkiä. Katsokaas, kun minä olen lääkäri ja olen huomannut, että umpisuolenpätkät ovat mainioita syöttejä.
Kolmantena päivänä ainoa, joka sai kalaa, oli uusi mies, joka uisteli joella. Kun hän vene lohien painosta uppoamaisillaan souti rantaan, olivat muut kalamiehet vastassa. Yksi heistä totesi: – Te varmaan olette lääkäri? – Ei. Olen Turun juutalaisseurakunnan rabbi. Kuinka niin?
Kun ammatti jää päälle myös makuuhuoneen puolella…
Insinööri: En minä tätä kyllä näin suunnitellut.
Portsari: No, yritetäänpä sitten ensikerralla uudestaan.
IT-ammattilainen: Kyllä se EILEN vielä toimi.
Lääkäri: Tämä on tällä selvä. Voitte pukea.
Apteekkari: Kenenkä vuoro oli seuraavana?
Hammaslääkäri: No niin, voit laittaa suun kiinni ja nielaista välillä.
Kun Mari meni naimisiin, hän muutti miehineen äitinsä luo. Kaikki sujui hyvin pari kuukautta, mutta sitten Mari tuli itkien äitinsä luo. – En jaksa enää! Muutan pois. Se mies on seksihullu…
Marin äiti meni puhumaan miehelle, oli poissa melko kauan ja palasi vaatteet riekaleina, tukka hapsottaen. – Niin, Mari. Tee niin kuin tahdot. Mutta yhden asian sanon sinulle. Se nuori mies jää!
Mummu ja vaari olivat kyläilemässä naapurissa. Kahvittelun jälkeen naisväki siirtyi keittiönpuolelle tiskaamaan ja miehet jäivät vielä pöytään keskustelemaan. Vaari kertoi naapurilleen: – Olimme eilen kaupungilla eräässä erittäin miellyttävässä ravintolassa, voin todella suositella sitä. – Minkä niminen se ravintola on? kysyy naapuri. Vaari miettii hetken: – Hetkinen, muisti hiukan pätkii… mikäs sen kukkasen nimi on, joka kukkii aikaisin keväällä, niitä on valkoisia ja sinisiä? – Tarkoitatko vuokkoja? kysyy naapuri. – Juuri sitä tarkoitin, vastaa vaari ja huutaa keittiöön päin