Kaksi hullua käveli mielisairaalan pihalla. Kesken kaiken käyskentelyn he huomasivat oudon läjän maassa, ja pysähtyivät tutkimaan tarkemmin sitä. Aikansa mietittyään toinen työnsi sormensa siihen, ja sen jälkeen maistoi sitä:
– Kyllä se p*sk** on, sanoi kahjo.
– No olipas hyvä kun ei astuttu siihen, sanoi toinen.
Mies tuli veneensä kanssa järvenrantaan ja hänellä oli mukanaan iso ämpärillinen vettä, jossa uiskenteli kaloja. Sattuipa vain kalastuksenvalvoja olemaan vastassa ja hän meni heti kyselemään kalastusluvan perään.
Mies vastasi: ”En minä näitä ole kalastanut. Nämä ovat minun lemmikkikalojani. Joka päivä tuon ne järvelle, josta he hyppäävät sangosta järveen ja kun kutsun niitä takaisin, he hyppäävät takaisin sankoon.”
”Tuon täytyy olla suurin kalavale minkä olen ikinä kuullut. Todista väitteesi tai sakko rapsahtaa jokaisesta kalasta erikseen.”, kalastusvalvoja sanoi.
No, mies heitti kalat järveen ja kului hetki, jos toinenkin, eikä kaloja näkynyt takaisin.