Kello löi kaksitoista keskiyöllä. Eräs mies käveli pimeällä kadulla. Pimeän kadun varrella oli pimeä portti. Pimeän portin takana oli pimeä piha. Pimeällä pimeällä pihalla oli pimeä pimeä käytävä ja pimeän käytävän päässä oli pimeä pimeä talo. Tämä mies avasi pimeän pimeän portin, käveli pimeän pihan poikki pimeää pimeää käytävää pitkin pimeän talon ovelle ja avasi sen. Ovi narahti, veitsi kilahti, kuuluu huuto: – Äiti, tuo potta!
Kettu ja jänis kinastelivat metsässä. Paikalle saapui hyvä haltijatar, joka lupasi molemmille 3 toivomusta, jos ne eivät enää riitelisi. Kettu toivoi ensin: Se toivoi naarasketun. Sitten jänis toivoi mopon. Kettu toivoi toisen naarasketun. Jänis toivoi viiden kilon säkin porkkanoita. Sitten kettu toivoi ahneuksissaan kolmannen naarasketun. Jänis hyppäsi mopolleen, heitti porkkanasäkin olalleen ja painoi kaasua. Mennessään jänis huusi olkansa yli kolmannen toivomuksensa: -”Minä toivon, että ketulla ei seiso!”