Katolinen pappi oli aikeissa mennä päivystämään rippituoliin, kun hän tunsi pahoja vatsakipuja. Hän kutsui luokseen kirkon talonmiehen ja selitti tilanteen hänelle. – Minun on aivan pakko mennä vähäksi aikaa ulkohuoneeseen. Voisitko sinä istua rippituolissa puolestani sillä aikaa? – Minäkö? Mutta enhän minä osaa! En minä tiedä ollenkaan, mitä minun pitäisi sanoa ripittäytyjille. – Se on aivan helppoa. Kopissa on lista, jossa on lueteltu tavallisimmat synnit. Sinun tarvitsee vain kuunnella ripittäytyjien synnit, ja katsot sitten listalta, montako avemariaa tai isämeitää hänen tarvitsee lukea puhdistautuakseen. Talonmies suostui, vaikka olikin hermostunut. Hän asettui rippituoliin ja tutki syntilistaa. Onneksi siinä näytti olevan laaja valikoima eri syntejä. Ensimmäisenä rippituoliin astui mies, joka tunnusti olleensa anaaliyhdynnässä vaimonsa kanssa. Talonmies tutki listaa, mutta ei löytänytkään anaaliseksiä! Aviorikos ja sodomia siinä oli, mutta ne eivät oikein tuntuneet sopivan tähän syntiin. Silloin rippituolin ohi meni nuori kuoripoika. Talonmies kurottautui ulos kopista ja kysyi: – Hei, satutko tietämään, mitä pappi antaa anaaliseksistä? – Kokista ja sipsejä.
Miten laitat seepran jääkaappiin? – Avaamalla oven ja laittamalla seepran sisään.
Miten laitat elefantin jääkaappiin? – Avaamalla oven, ottamalla seepran pois ja laittamalla elefantin sisään.
On viidakon linnanjuhlat, minne menee kaikki viidakon eläimet ja asukkaat. Kuka puuttuu? – Elefantti, koska se on vielä siellä jääkaapissa.
Olet puron luona, missä asuu vaarallisia krokotiilejä, etkä pääse kiertämään sitä, eikä siinä ole siltaa. Miten pääset puron yli? – No uimalla tietenkin, koska krokotiilit ovat siellä linnanjuhlissa.
Pikku-Kalle oli saanut joululahjaksi rummut. Hän oli niistä tietysti hyvin ylpeä ja kerskui kavereilleen. – Uskotteko muuten, että nämä ihmerummut pystyvät kertomaan kellonajankin? – No ei varmaan uskota, kaverit totesivat. Kallen ei auttanut muu kuin istahtaa rumpujen taakse, ja pian alkoi jumalaton meteli. Samassa yläkerrasta koputettiin täysillä kattoon, ja römeä miesääni kiljaisi: – Hiljaa! Kello on puoli yksi yöllä!