Mies tuli veneensä kanssa järvenrantaan ja hänellä oli mukanaan iso ämpärillinen vettä, jossa uiskenteli kaloja. Sattuipa vain kalastuksenvalvoja olemaan vastassa ja hän meni heti kyselemään kalastusluvan perään.
Mies vastasi: ”En minä näitä ole kalastanut. Nämä ovat minun lemmikkikalojani. Joka päivä tuon ne järvelle, josta he hyppäävät sangosta järveen ja kun kutsun niitä takaisin, he hyppäävät takaisin sankoon.”
”Tuon täytyy olla suurin kalavale minkä olen ikinä kuullut. Todista väitteesi tai sakko rapsahtaa jokaisesta kalasta erikseen.”, kalastusvalvoja sanoi.
No, mies heitti kalat järveen ja kului hetki, jos toinenkin, eikä kaloja näkynyt takaisin.
Pikku-Kalle ajoi pyörällä korttelia ympäri ja äiti katseli portailta. Ensin Pikku-Kalle huusi: ”Katso äiti, minä osaan ajaa vain yhdellä jalalla”. Toisella kierroksella Pikku-Kalle huusi: ”Katso äiti, minä osaan ajaa yhdellä kädellä!”. Kolmannella kierroksella Pikku-Kalle huusi: ”Katso äiti, minä osaan ajaa ilman käsiä!” Seuraavan kerran kun Pikku-Kalle tuli äitinsä kohdalle hän sanoi: ”Katfo äiti, minä ofaan ajaa ilman hampaifa.”