Pieruvitsit

Mikä leijuu kaupassa hyllyjen välissä, mutta kukaan ei tiedä kenen se on?
– Pieru

Mitä astronautti sanoi kun pieraisi?
– Ilmalukko petti.

Isoäiti täytti sata vuotta, ja vaikka älyllisesti olikin hyvässä kunnossa, liikkuminen ja puhuminen tuottivat ongelmia ja
hän joutui kommunikoimaan viestejä kirjoittamalla.
Syntymäpäiväjuhlaa vietettiin näyttävästi puutarhassa grillijuhlan merkeissä ja hyväntuulinen mummu istui pyörätuolissaan.
Jonkin ajan kuluttua hän alkoi kuitenkin kallistua istuimellaan vasemmalle. Sukulaiset auttoivat mummun
suoraan ja ahtoivat tyynyjä tämän vasemmalle puolelle.
Eipä aikaakaan, kun teräsmuori alkoi kallistua oikealle ja auttajat kiirehtivät taas tilkkimään tyynyillä istuimen oikeaa puolta. Seurauksena muori
alkoi kallistua voimakkaasti eteenpäin.
Eivät keksineet sukulaiset muuta kuin köyttää vanhuksen tiukasti pyörätuolin selkänojaan.
Paikalle saapui tyttärentytär, joka ensimmäiseksi riensi onnittelemaan päivänsankaria.
– Heippa, mummu! Näytätpä virkeältä. Onko sinusta pidetty hyvää huolta täällä? hän kysyi.
Isoäiti kaivoi kynän ja paperin esiin ja kirjoitti:
”Eivät p*rkeleet anna pierrä rauhassa!

Mies tuli lääkärin vastaanotolle
– Minkälaista vaivaa on?
– Pierettää vaan vietävästi koko ajan. Olen tässä nytkin joutunut päästämään jo monta äänetöntä tuhnua saavuttuani huoneeseen. Onneksi nämä ei kuitenkaan haise.
– Jahas, no kirjoitan teille reseptin ja tulkaa viikon päästä käymään uudestaan

Mies palaa viikon päästä
– Onko tilanne muuttunut?
– Edelleen pierettää koko ajan, mutta nyt nää tuhnut on alkanut haisemaan tosi pahalle
– Hienoa, saimme hajuaistinne palaamaan. Katsotaanpas sitten niitä korvia.

Miksi naisen pieru on vaarallisempi kuin miehen?
– Se tulee kolmion takaa

Miksi tuhnu kävi psykologin vastaanotolla?
– Hän oli masentunut, kun kukaan ei koskaan kuuntele häntä

Vihtori haastoi vaimonsa käräjille aviorikoksesta.
Oikeudessa tuomari kysyy Vihtorilta, että näkikö hän kun vaimo petti Vihtoria.
Siihen Vihtori vastaa ettei nähnyt, mutta kuuli ääniä makuuhuoneesta.

Tuomari sanoo tylyyn sävyyn, että:
”Se pitää nähdä koska pelkkä ääni ei todista mitään.”.

Saman oikeudenkäynnin aikana Vihtori pieraisee kunnolla ja Tuomari hermostuu:
”Saat 250 euroa sakkoa oikeuden halventamisesta!”

Vihtori siihen, että:
”Onkos Herra Tuomari nähnyt sen pierun,
kun pelkkä ääni ei kerran todista mitään!”

– Tohtori, kuuloni on huonontunut. En kuule edes omaa pieruani.
Lääkäri kirjoitti reseptin.
– Paraneeko kuuloni varmasti tällä lääkkeenä?
– Ei, mutta pierut kovenee.

Vanha mummo meni lääkäriin ja sanoi:
– Kuulkaas nuori mies, kun minulla on tällainen ihmeellinen vaiva. Minua pierettää aivan koko ajan, mutta ne ovat täysin äänettömiä ja kaiken kukkuraksi vielä hajuttomia. Nytkin olen jo päästellyt ainakin kymmenen kunnon pierua tässä teidän huoneessanne.
Lääkäri katsoi mummoa hetken, kirjoitti reseptin ja pyysi tulemaan takaisin viikon kuluttua. Mummo tuli takaisin raivoissaan:
– Mitä ihmeen lääkettä te minulle määräsitte? Nythän pierut haisevat aivan kauhean saastaisille. En kestä tätä loputonta p*skanhajua.
Lääkäri sanoi:
– No, nyt kun ollaan saatu rouvan nenä auki, voidaan keskittyä tuohon kuulo-ongelmaan.

Japanilainen, saksalainen ja suomalainen olivat lounaalla ravintolassa. Japanilaisen kello alkoi soida, ja hän vastasi kellopuhelimeensa. Suomalainen tuumasi, että onpas tekniikka kehittynyt pitkälle Japanissa. Yhtäkkiä saksalaisen sormus alkoi soida, ja saksalainen vastasi sormuspuhelimeensa. Suomalainen ajatteli, että onpas Saksassa pitkälle kehittynyt tekniikka. Pian suomalaiselta pääsi mojova pieru, ja hän tokaisi:
– Oho, taitaa olla faksi tulossa!

Suomalainen, sveitsiläinen ja japanilainen insinööri olivat kokoontuneet neuvotteluun. Yllättäen jostain kuului pirinää, sitten sveitsiläinen insinööri alkoi puhua rannekelloonsa. Hetken päästä pirisi taas. Nyt japanilainen insinööri alkoi puhua sormukseensa. Siinä sitten suomalainen insinööri tuumi, että kun hänellä on vain tuollainen vanha Nokian kapula, eihän siihen nyt voi ruveta puhumaan. Sitten suomalainen insinööri pieraisi. Kun sitten muut kyselivät, mitä hän teki, hän vastasi:
– Lähetin faxin!

Yleisön joukossa oli ilo ylimmillään, kun eräs mies laski hieman painetta ja sanoi:
– Älkää hermostuko! Ilokaasua se vain oli!

Einari syötti porkkanaa hevoselle ja mietti, kummasta päästä syöttää sen. No hän alkoi syöttää sitä takapuolesta. Hevonen pieraisi ja Einari sanoi:
– Älä puhalla, ei se kuumaa ole.

Simo tuli sodasta kotiin ja esitteli veljelleen käsikranaattia. Veli siihen tokaisi:
– No heitä se tuonne huussiin, niin nähdään, kun se poksahtaa.
– No minä heitän sen, Simo sanoi.
Simo heitti kranaatin ja hetken päästä jysähti. Laudat tippuivat nättiin riviin ja yhtäkkiä joku nousi lautojen seasta. No pappahan se oli, joka lähti tallustamaan tupaan päin ja mutisi:
– Onneks en pierassu pirtissä.

Billy Phipps oli nuorukainen Arkansasin Smallvillestä. Hänellä oli koko elämä edessään. Hän oli päättänyt koulunsa hyvin arvosanoin, college-paikka odotti ja Billy arvaili saavansa stipendin. Illan päättäjäistansseissa hänellä oli koko seudun kaunein ja rikkain tyttö ja hänet oli valittu lukemaan Raamattua koulun päättäjäisjumalanpalveluksessa. Kun päättäjäisjumalanpalvelus alkoi, Billyn vatsa alkoi möyriä. Billy yritti tahdonvoimallaan asettaa mahansa, mutta ei onnistunut. Sitten tuli hänen vuoronsa. Hän käveli lukupulpettiin, mutta juuri kun hänen piti aloittaa, häneltä pääsi oikea mahtipieru, jonka ääni ja lemu täyttivät kirkon. Kirkontäysi kansaa tuijotti suut auki kauhistunutta Billyä. Billyn maailma romahti. Hän syöksyi pakoon kirkosta, Smallvillestä ja koko Arkansasista. Hän muutti nimensä, asettui Kaliforniaan ja teki siellä uran ja omaisuuden. Kun Billy 45 vuotta myöhemmin rikkaana miehenä jäi eläkkeelle, hän päätti uskaltaa pistäytyä kotikaupungissaan. Kukaan ei häntä varmaan enää muistaisi. Niinpä hän eräänä aamuna nousi autostaan Smallvillessä, katseli ympärilleen ja sanoi:
– Eipä paikkakunta ole paljon muuttunut niistä ajoista, kun täällä oleskelin. Kaikki muu on tuttua paitsi paloasema, ostoskeskus ja nuo kaupungin laidan kasvihuoneet.
Lähellä piippuaan poltellen istunut ikäloppu ukko kuuli Billyn sanat ja sanoi:
– Taitaa ollakin aika kauan siitä, kun oleskelitte täällä. Siitä on nyt 42 vuotta, 8 kuukautta ja kaksi päivää, kun paloasema vihittiin. Uuden ostoskeskuksen avajaisista on tänään kulunut 36 vuotta, 11 kuukautta ja 16 päivää. Williamsin kasvihuoneetkin ovat seisoneet tuolla jo 23 vuotta, 4 kuukautta ja 12 päivää.
Billy katsoi ukkoa ja sanoi:
– Ihmeellistä. Miten te osaatte noin tarkasti kertoa, kuinka kauan minkäkin paikan avajaisista on?
Ukko alkoi latailla piippuaan ja sanoi:
– Kuka hyvänsä täällä osaa laskea ihan helposti, miten pitkä aika eri tapahtumista on, kun vain muistaa, että siitä on nyt 45 vuotta, 5 kuukautta ja kaksi päivää, kun Billy Phipps pieraisi kirkossa.