Lapsivitsit

– Tietysti, poikani! Kysy pois.
– Mikä on politiikka?
– No jaa, politiikassa on viisi ryhmää:
1) kansa
2) hallitus
3) talousvalta
4) työläisluokka ja
5) maan tulevaisuus.
– Isä, en ymmärrä. Voitko selittää?
– OK, otetaan meidän kotimme esimerkiksi:
Minä tienaan rahat tähän meidän huusholliimme, joten minulla on taloudellinen valta. Sinun äitisi määrää ja käyttää rahat, joten hän on hallitus.
Yhdessä me huolehdimme sinun tarpeistasi, sinä olet siis kansa. Pikkuveljesi on maan tulevaisuus ja hänen hoitajansa on työläisluokka. Ymmärrätkö nyt?
– Joten kuten…
Yöllä poika heräsi siihen, että pikkuveli itki. Hän nousi katsomaan mikä oli, ja huomasi että veikalla oli kakat vaipassa. Hän meni vanhempien makuuhuoneeseen, missä äiti nukkui sikeästi, eikä herännyt pojan kuiskauksiin. Sitten hän meni lastenhoitajan huoneen ovelle ja näki avainreijästä, että isäkin oli siellä. Kun he eivät vastanneet hänen koputuksiinsa, meni hän takaisin nukkumaan.
Seuraavana aamuna poika sanoi isälleen:
– Isä, nyt minä taidan ymmärtää mitä politiikka on.
– Mainiota! sanoi isä. Selitä omin sanoin.
– Luulen että se on näin:
Hallitus nukkuu ja kuorsaa sillä aikaa kun taloudellinen valta panee työläisluokkaa hanuriin, kansaa ei
noteerata millään lailla ja maan tulevaisuus on kaulaansa myöten skeidassa

Mitä ei ikinä pitäisi sanoa Snorlaxille?
Kuinka pitkät tuon vauvan päiväunet ovat?

Mies lähetti poikansa kesäksi työhön ystävänsä maatilalle.

Parin viikon kuluttua hän soitti ja tiedusteli miten poika oli pärjännyt,
johon ystävä vastasi:
”Suoraan kysymykseen suora vastaus. Jos pojallasi olisi kolmas käsi, hän
tarvitsisi välttämättä myös kolmannen taskun, johon sen voisi työntää.”

Olipa kerran poika nimeltä Ton.
Ton oli menossa ulos. Ulkona hän kiipesi puuhun.
Sitten vieraita tuli kylään, ja äiti osoitti puuhun, ja huusi:
Alas Ton! Alas Ton!

Olipa kerran mies ja nainen. Heillä oli lapsi. Lapsen nimen päättäminen oli
todella hankalaa, joten he päättivät mennä kävelylle. He päättivät, että
ensimmäinen sana, minkä lapsi sanoisi kävelyllä, olisi hänen nimensä.

Lapsi hyppeli iloisesti, kunnes meni tutkimaan tiessä olevaa monttua. Tutkimisen
jälkeen hän näytti sen vanhemmilleen ja sanoi: ”Reikä!”. Nyt hänellä oli nimi.

Parin vuoden kuluttua perhe lähti lomalle. He yöpyivät hotellissa, minkä nimi oli
”Kamelin pylly” Eräänä päivänä Reikä karkasi. Vanhemmat soittivat hätääntyneinä
poliisille: Täällä ollaan Kamelin pyllyssä, eikä Reikää löydy mistään!

Mitä yhteistä on vauvalla ja kranaatilla?
– Molemmista lähtee iso ääni kun ne heittää.

Valtteri leikki junaradallaan ja kuulutti:
– Juna saapuu Toijalaan, ja kaikki Toijalaan jäävät tollot
voivat hypätä junasta.

Hetken kuluttua tuli uusi kuulutus:
– Kaikki ääliöt, jotka haluavat jäädä Tampereelle,
suksikaa vauhdilla laiturille!

Äiti tuli paikalle ja sanoi:
– Nyt tämä leikki loppui tähän, kun käytät noin siivotonta kieltä.
Saat mennä kolmeksi tunniksi nurkkaan miettimään kielenkäyttöäsi.

Kolmen tunnin kuluttua…

Valtteri palasi junaleikkeihinsä ja kuulutti:
– Arvoisat matkustajat! Olkaa hyvät ja nouskaa vaunuihin.
Ja jos teitä ottaa kaaliin, että olemme kolme tuntia myöhässä
niin se johtuu tuosta eukosta, joka vakoilee keittiössä!

Mies tuli töistä kotiin ja löysi kolme lastaan leikkimässä pihalla
mudassa pyjamat yhä päällään.

Tyhjiä ruokapakkauksia oli levitelty ympäri etupihaa. Vaimon auton ovi oli auki,
samoin talon etuovi eikä koiraa näkynyt missään.

Tullessaan ovelle mies näki vielä hurjemman sotkun. Jalkalamppu oli
kaadettu, matto oli rypyssä seinää vasten. Televisiossa pauhasi
kovaäänisesti lastenkanava, leluja ja erilaisia vaatekappaleita
oli pitkin olohuoneen lattiaa.

Keittiössä astiat täyttivät tiskialtaan, aamiainen oli levitelty
pitkin työtasoa, jääkaapin ovi oli selällään, koiranruokaa oli
pitkin lattiaa, pöydän alla oli rikkinäinen lasi ja takaovelle
oli levinnyt pieni kasa hiekkaa.

Mies lähti nopeasti kohti yläkertaa, väistellen leluja ja vaatekasoja,
etsien vaimoaan. Hän oli huolissaan, jos vaimo onkin sairastunut
tai jos jotain vakavaa on tapahtunut…

Kylpyhuoneen oven alta valui pieni vesinoro. Mennessään kylpyhuoneeseen
hän löysi märkiä pyyhkeitä, likaisen saippuan ja lisää leluja leviteltynä ympäriinsä.
Lattialla oli kilometreittäin vessapaperia, hammastahnaa oli töhritty peiliin ja seiniin.

Rynnätessään makuuhuoneeseen hän löysi vaimonsa sängystä peittoihin kääriytyneenä
lukemassa kirjaa, pyjama päällään. Vaimo katsoi miestään, hymyili ja kysyi
kuinka hänen päivänsä oli mennyt.

Mies katsoi vaimoaan ymmällään ja kysyi:
”Mitä täällä on tänään tapahtunut?”

Vaimo hymyili taas ja vastasi:
”Tiedäthän, joka päivä kun tulet töistä kotiin, kysyt minulta
mitä ihmettä oikein teen koko päivän?”

”Kyllä”, oli hänen epäuskoinen vastauksensa.

Vaimo siihen: ”Tänään jätin sen tekemättä.”

Koulussa kuvaamataidon tunnilla oppilaille käskettiin piirtää paperille syntymäpäiväjuhlat.
Tunnin päätyttyä Pikku-Kalle oli saanut aikaiseksi paperille yhden pienen pöydän.

– Pikku-Kalle, esittääkö tämä mielestäsi syntymäpäiväjuhlia? Opettaja kysyi.
– Kyllä esittää! Ja sitä paitsi se on jo valmis! Pikku-Kalle ilmoitti.
– Jaahas. No missä syntymäpäiväkakku on? Opettaja ihmetteli.
– Se on jo syöty!
– Entä missä vieraat?
– No leikkimässä tietysti! Pikku-Kalle selitti.
– Mitä ne enää pöydän ääressä tekisivät kun kakku on jo loppu?

Kerran haukiäiti oleskeli kaislikosta poikansa kanssa kunnes… Ohitse vilahti uistin.

Poika kysyi äidiltään:
Mikä tuo oli?

Äiti vastasi:
Se oli se hu*ra, jonka matkaan isäsi lähti viime vuonna.

Mikä on jammu sedän lempiohjelma?
– Pikku kakkonen

Miksi lapset katsova mieluiten Yle Areenaa?
– Se ei kuluta heidän Ruutu-aikaa.

Rakas anoppi.
Älä anna minulle lastenkasvatus neuvoja,
koska asun yhden sinun lapsesi kanssa ja
olen nähnyt työsi tuloksen.

Lapsen ei suostu syömään kalaa. Millä sen
voisi korvata?
– Kissalla

Perheen poika oli käynyt strippiklubilla.

Äiti kysyi:
Näitkö siellä jotakin sellaista, jota sinun ei olisi tarkoitus nähdä?

Poika mietti hetken ja vastasi:
Isän.