Suomalainen kutsui japanilaisen ja amerikkalaisen liiketuttavansa kaupanteon päätteeksi supisuomalaiseen saunaan. Makkarat oli valmiina odottamassa grillin lämpeämistä, suomalainen suvi oli kauneimmillaan…
Istuivat lauteilla ja yht’ äkkiä japanilaisen suunnalta kuului pirinää. Toiset kaksi tuijottivat äimistyneenä kun japanilainen nosti pelkän kämmenen korvalleen ja alkoi puhua. Sen loputtua japanilainen selitti: ”Tämä on kotimaassani kehitettyä uutta tekniikkaa – sisäinen känny kännyyn, you know!” Samalla hetkellä kuului amerikkalaisenkin suunnalta pirinää ja hänkin nosti toisen kätensä korvallee ja toisen kasvojensa eteen. Puhuttuaan hetken hän selosti muille: ”Tämä on minun kotimaani uutta tekniikkaa, näköpuhelin: toisessa kädessä kanssakeskustelijan kuva ja toisessa hänen äänensä.”
Saunominen jatkui hiljaisuuden vallitessa ja suomalaista alkoi kismittämään toisten suoranainen leuhkiminen tekniikoilla. Hän poistui hetkeksi pukuhuoneen puolelle miettimään millä voisi toiset päihittää.
Jonkin ajan kuluttua suomalainen tuli takaiin löylyhuoneeseen ja kääntyi selin toisiin päin ottaakseen vihdan lattialla olevasta vesiämpäristä. Toiset katsoivat suomalaisen takalistoa nolostuneina ja amerikkalainen rykäisi kurkkuaan ja sanoi suomalaiselle, että tämän pakaroiden välissä oli jotain paperia. Suomalainen kääntyi katsomaan muka ällistyneenä ja lausahti: ”Kas vain, minulle on tullut faksi!”
Hänen vaimonsa sanoi: ”Huomisaamuun mennessä sinun pitää hankkia minulle lahja, mikä kiihtyy nollasta sataan alle seitsemässä sekunnissa!”.
Jani lähti aikaisin aamulla töihin ja jätti vaimolleen sängyn viereen kauniisti paketoidun paketin. Kun hänen vaimonsa heräsi hieman myöhemmin, vaimo avasi paketin ja löysi sieltä tuliterän henkilövaa’an.
Mies oli elokuvissa. Edessä istui kaksi naista, jotka puhuivat niin äänekkäästi, ettei mies voinut seurata elokuvaa. Hän hermostui ja sanoi: – Anteeksi, mutta en kuule mitään. – Ei ole tarkoituskaan, toinen naisista ärähti, nämä ovat yksityisasioita
Mummo ja pappa istuivat aamukahvilla. Pappa luki lehteä. – Se on sitten Virtasen mammakin kupsahtanut. – Älä juksaa, mummo ihmetteli. – Eihän se ollut kun vasta 83 vuotias. Mihin se kuoli? – Ei oo pantu, pappa vastasi. – Apua! Voiko siihenkin kuolla? Mummo hätääntyi. – Se taitaa sitten olla lähtö meikäläiselläkin!